Leppävaarassa kaikki kaupunkielämän ainekset ovat lähellä
Leppävaaran asukkaille kaikki kaupunkielämään kuuluva on kivenheiton päässä. Alueen monipuoliset palvelut muodostavat vilkkaan keskuksen, joka mahdollistaa asukkaille täysipainoisen kaupunkielämän omalla asuinalueella. Kauppakeskus Sellossa on yli 170 liikettä. Sieltä löytyy myös julkisia palveluita, kuten Sellon kirjasto, joka on pääkaupunkiseudun vilkkain kirjasto – päivittäin siellä asioi 3000 kävijää.
Sellon palveluiden keskuksesta löytyvät myös musiikkiopisto, yhteispalvelupiste ja Sellosali. Sellosali toimii konserttipaikkana maan huippuesiintyjille ja tarjoilee musiikin ystäville niin poppia kuin klassista. Sellosalissa järjestetään myös näyttelyitä ja tapahtumia, ja esimerkiksi suosittu Espoo-päivä tuo sinne runsaasti ohjelmaa joka kesä. Lisäksi kauppakeskuksen yhteydessä on Sello Vapaa-ajankeskus, jossa aktiviteetteja tarjoavat elokuvateatteri, keilahalli sekä monipuolinen ravintolavalikoima. Sellon kokonaisuuteen kuuluu Hotel GLO Sello sekä 8-kerroksinen asuintalo Sellonkulma.
Junarata ja Sello jakavat alueen kahteen osaan
Junarata ja Sello jakavat Leppävaaran selkeästi kahteen osaan: Etelä- ja Pohjois-Leppävaaraan. Pohjois-Leppävaarassa on paljon kerrostaloja, jotka on rakennettu pääosin 1980-luvulla, kun taas Etelä-Leppävaaran asuntokantaa alettiin rakentaa 1990-luvun lopussa ja rakentaminen on jatkunut 2000-luvulla. Uuden ja vanhemman rakennuskannan selvä jako näkyy myös asuntojen hinnoissa: Etelä-Leppävaaran asunnot ovat neliöhinnoiltaan arvokkaampia. Etelä-Leppävaarassa keskimääräinen neliöhinta on vuosina 2016-2018 ollut 3887 €/m2, ja Pohjois-Leppävaarassa 3750 €/m2. Kuluvan vuoden aikana eteläpuolen asuntojen hinnat ovat lähteneet kasvattamaan eroa pohjoispuoleen näkyvämmin; tällä hetkellä Etelä-Leppävaarassa keskimääräinen neliöhinta on 4415 €/m2, kun Pohjois-Leppävaarassa se on 3814 €/m2.
Kasvanutta hintaeroa Etelä-Leppävaaran hyväksi selittää alueen suurempi uudisasuntojen tuotanto sekä, se että asuntosijoittajien suosiossa olevia neliöhinnaltaan kalliimpia yksiöitä on myyty enemmän. Kauppojen kokonaismäärässä mitattuna alueet ovat kuitenkin hyvin tasavertaisia, joten asuntosijoittajan näkökulmasta molempia alueita voidaan pitää lähes yhtä houkuttelevina.
Asuinalue kehittyy edelleen
Leppävaaran osa-alueita ovat Etelä- ja Pohjois-Leppävaara, Mäkkylä ja Perkkaa.
Alue kehittyy merkittävästi koko ajan. Sellon ympäristö alkaa olla jo tiheästi rakennettua, ja havaittavissa on, että Leppävaaran seutu laajenee toisessa suunnassa Friisinmäen ja Kilon suuntaan. Toisessa suunnassa muun muassa Perkkaa kehittyy ja sinne rakennetaan paljon uutta.
Uudistuotannon lisääntyminen tarkoittaa lähtökohtaisesti hyvää erityisesti alueen vanhoja asuntoja omistavien sijoittajien kannalta, sillä kalliimmat uudiskohteet nostavat tyypillisesti myös alueen vanhojen asuntojen hintatasoa.
Leppävaaran maamerkkeinä on kolme noin 70 metrin korkuista kauas näkyvää tornitaloa: Suomen kolmanneksi korkein liikerakennus 17-kerroksinen Panorama Tower, 21-kerroksinen asuintalo Leppävaaran torni sekä 17-kerroksinen Sellonhuippu.
Nopeasti muuttuneen alueen historiasta 1900-luvun alkupuolen luonnonläheisenä huvilaesikaupunkina kertovat Leppävaarassa sijaitsevat vanhat Albergan ja Leppävaaran kartanot. Lähellä sijaitsee myös Kilon kartano.
Leppävaarassa järjestetään vuosittain syyskuussa asukastapahtuma Leppävaaraviikot, jonka järjestäjinä toimivat paikalliset yhdistykset.
Hyvin liikennöity Leppävaara on yksi liikenteen merkittävimpiä solmukohtia
Leppävaaran selkeänä vahvuutena ovat erittäin monipuolisten palvelujen lisäksi hyvät liikenneyhteydet. Alueelta pääsee kulkemaan nopeasti eri puolille pääkaupunkiseutua niin junalla, bussilla kuin autolla. Kehä I sekä seututie 110 eli Turuntie kulkevat aivan Leppävaaran radan vierestä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee moottoritienä Leppävaaran ohi noin kaksi kilometriä etelämpänä. Sen lisäksi Helsingin ja Turun väliset kaukojunat pysähtyvät Leppävaarassa.
Raide-Jokeri-linja lisää tulevaisuudessa entisestään Leppävaaran liikenteen sujuvuutta. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja, jonka rakentaminen alkaa alustavan arvion mukaan alkuvuonna 2019.
Radan pituus on noin 25 kilometriä, josta noin 16 kilometriä on Helsingin puolella ja 9 kilometriä Espoon puolella. Raideyhteys korvaa runkobussilinja 550:n eli Bussi-Jokerin, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Bussin kuljetuskapasiteetti ei pysty vastaamaan kasvavaan matkustajamäärään.
Raide-Jokerin nopea ja häiriötön kulku varmistetaan siten, että se kulkee pääosin omalla väylällään. Tavoitteena on keskimäärin 25 km:n tuntinopeus. Raide-Jokerilla on ennustettu olevan vuonna 2040 noin 102 000 käyttäjää. Nykyisin bussilinjalla 550 matkustaa 40 000 henkeä vuorokaudessa.
Entisestään kehittyvät liikenneyhteydet vaikuttavat myös positiivisesti alueen arvostukseen ja lisäävät erityisesti asuntojen vuokrauskysyntää.
Leppävaarassa on erinomaiset palvelut ja vapaa-ajanviettopaikat
Leppävaarasta löytyy perheiden tarpeisiin hyvin päiväkoteja ja kouluja. Asuinalueella toimii viisi peruskoulua sekä Leppävaaran lukio, jossa on myös liikuntapainotteinen linja. Omnian ammattiopistolla ja Metropolian ammattikorkeakoululla on niin ikään toimipisteet Leppävaarassa. Näiden lisäksi alueella toimii Laurea-ammattikorkeakoulu.
Leppävaaran harrastusmahdollisuudet ovat laajat. Kulttuuritarjonnan, työväenopiston ja Juvenalian musiikkiopiston lisäksi erilaisille urheilulajeille on monia vaihtoehtoja. Rautatien pohjoispuolella on Leppävaaran urheilupuisto, jossa on muun muassa yleisurheilustadion, jalkapallokenttiä, hiihtostadion, kuntorata, kahden kaukalon jäähalli, uimahalli sekä vuonna 2016 avattu kesäisin avoinna oleva maauimala. Radan eteläpuolella on yksi Suomen suurimmista golfharjoittelupaikoista. Varsin kuuluisa Vermon ravirata on Suomen keskeisimpiä raviratoja.
Nämä rikkaan arkielämän edellytykset sekä loistavat liikenneyhteydet luovat Leppävaarasta houkuttelevan alueen, joka tarjoaa monenlaiselle asujalle kiinnostavan asuinympäristön sekä loistavia sijoitusmahdollisuuksia asuntosijoittajille.
Tiesitkö tämän Leppävaarasta?
1900-luvun alkupuolella Leppävaara alkoi kehittyä huvilaesikaupunkina. Pääosa asutuksesta oli tuolloin rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Eteläpuoli säilyi pitkään rakentamattomana jopa 1990-luvulle saakka, koska Helsingillä ja Espoolla oli erimielisyyksiä Leppävaaran asemakaavasta. Suurin osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella.
Lue myös:
Asuinalue esittelyssä: Monikulttuurinen Kontula on palkittu lähiö
Asuinalue esittelyssä: Kaikki tiet vievät Pasilaan
Asunnon osto – selvitä nämä 5 asiaa taloyhtiöstä ennen ostoa