Kontula eli Gårdsbacka kuuluu itäisen Helsingin Mellunkylän kaupunginosaan, ja on yksi pääkaupunkiseudun sekä koko maan suurimmista lähiöistä. Asukkaita Kontulassa on noin 14 000. Kontula on yksi Suomen monikulttuurisimmista alueista, jossa joka neljäs asukas puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Tämä on alkanut näkyä positiivisesti muun muassa Kontulan ravintolatarjonnassa.

Vuonna 2006 Kontula valittiin Vuoden kaupunginosaksi, ja se sai kiitosta kehitystyöstä, jossa mukana ovat olleet useat paikalliset tahot sekä järjestöt yhteisöllisyyden hengessä. Perustelut voitolle olivat muun muassa: ”Viime vuosien myönteisen kehityksen tuloksena Kontula on muodostunut monikulttuuriseksi lähiöksi, ja sen voidaan sanoa toimivan tiennäyttäjänä muille osille Suomea sekä muille lähiöille.”

Metroyhteys ja edullinen asuminen ovat haluttavuustekijöitä Kontulassa

Kontulan rakennuskanta on suurimmaksi osaksi 1960-1970-luvuilla rakennettua, jolloin asunnontarve oli Helsingissä akuuttia. Tuolloin alueelle muutti paljon asukkaita Helsingin keskustasta, ja myöhemmin myös muualta maasta.

Kontula on perinteisesti ollut asumiskustannuksiltaan edullinen alue, ja siksi se on myös ollut nuorten asukkaiden suosiossa.

Nopea metroreitti Itäkeskukseen ja Helsingin keskustaan sekä edulliset neliöhinnat ovatkin monelle houkutteleva, matalamman budjetin yhdistelmä.

Kontulan alueen asuntojen keskimääräinen neliöhinta on ollut vuosina 2016-2018 noin 2300€/m2, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Positiivinen kääntöpuoli tässä on, että edullisemmat asunnot eivät ole myöskään sijoittajalle yhtä suuri riski taloustilanteen heilahdellessa. Edullisempien omistusasuntojen hintoihin eivät talouden heilahdukset vaikuta yleensä yhtä radikaalisti, joten sijoittajan pääoma on paremmin suojassa. Lisäksi kannattaa huomioida se, että myös vuokratuotto on yleensä parempi hankintahinnoiltaan edullisimmissa asunnoissa.

Luonnonläheisyys on Kontulan viihtyvyyden valttikortti

Metsäisten ja väljien asuinkortteleiden lisäksi alueella on myös paljon puistoja, joista yksi tunnetuimmista on Kelkkapuisto. Talvikausina Kelkkapuisto on suosittu pulkkalaskupaikka, ja lumettomana aikana se toimii rullalautailupuistona ramppeineen. Puistossa on myös ratagolf-alue ja tiloja koiraharrastajille. Luonnonläheisyys onkin “vehreänä duunareitten Tapiolana” tituleeratun alueen vahvoja puolia, joita alueen asukkaat arvostavat.

Ostarin alue kehittyy palveluiden keskuksena

Alueen palvelut keskittyvät vuonna 1967 avattuun ja 80-luvulla laajennettuun Kontulan ostoskeskukseen, joka on Helsingin viidenneksi suurin kauppakeskus. Se on myös Suomen suurin kattamaton ostoskeskus.

Vaikka useita pääkaupunkiseudun 60-luvulla rakennettuja ostareita ollaan purkamassa, kuten Kannelmäessä, tai ne ovat purku-uhan alla, kuten Kulosaaressa, Kontulan ostarin liiketilat sen sijaan ovat edelleen täydessä käytössä.

Ostoskeskuksesta löytyvät myös Kontulan julkiset palvelut, kuten Kontulan kirjasto, Kontupiste/Lippupiste (FC Kontu), Kuntokellari, Lähiöasema, Nuorten toimintakeskus, Kontulan Terveysasema ja Kontulan uimahalli.

Ostoskeskukseen on viime vuosina ilmestynyt maahanmuuttajien pitämiä ruokakauppoja, kahviloita ja partureita sekä useampi etninen ravintola, joihin matkustetaan syömään kauempaakin. Entinen maine kaljakuppiloiden ajasta on alkanut kääntyä kiinnostavien ruokapaikkojen suuntaan.

Ostarin tuntumaan suunnitellaan uutta asuinkorttelia

Lähivuosien aikana Kontulan ostoskeskuksen ympäristöä on tarkoitus kehittää huomattavasti. Kontulan metroaseman lähettyville on suunniteltu uusi asuinkortteli, joka sisältää myös 16-kerroksisen tornitalon. Muut suunnitelman talot ovat enimmäkseen kuusikerroksisia. Toteutuessaan Keinulaudankujan suurkortteli - niminen hanke toisi Kontulan ydinalueelle satoja uusia asukkaita.

Ostoskeskuksen ylle on suunniteltu rakennettavan hotelli ja toimistorakennuksia. Ostoskeskuksen pohjoispuolen pysäköintialueelle on myös tarkoitus rakentaa, jolloin pysäköintitilana käytettäisiin metroradan päälle rakennettavaa sekä maanalaista pysäköintihallia.

Kontula on saanut huomiota kulttuurisesti kiinnostavana kaupunkialueena

Kontulan monikulttuurisuus sekä Kontulassa virinneet kulttuuritapahtumat ovat saaneet jopa aikaan puhetta samankaltaisesta asuinalueen kulttuurisesta pöhinästä kuin mitä Kalliossa on nähty. Perinteistä Kontufestiä on järjestetty jo 15 vuotta, ja nyt se on saanut rinnalleen Kontula Electronic -festivaalin, joka on nostanut Kontulan myös nuorten aikuisten kartalle. Festareita järjestää Jimi Tenor, ja mukana on ollut myös kovan luokan ulkomaalaisia artisteja.

Festivaali palkittiin työstään 2017 kunniamaininnalla Helsingin Kulttuuritekopalkinnon julkistamisen yhteydessä ja sai Suomen Estetiikan Seuran Vuoden Esteettinen Teko 2017-palkinnon.

Kontula on alueena saanut myös kulttuuriantropologista huomiota. Vuoden 2017 alussa käynnistettiin Kontulan historiaa sekä nykypäivää kartoittava Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot.

Tiesitkö tämän Kontulasta?

Ostoskeskuksen alkuperäisistä liikkeistä, vuonna 1967 avatuista liikkeistä edelleen toiminnassa jatkavat Kontulan Kello ja Kontulan Kukka. Vanhin yhä toimiva ravintola, Helmi Grilli, avasi ovensa avajaisista seuraavana vuonna 1968.

Lue myös:

Asuinalue esittelyssä: Kaikki tiet vievät Pasilaan

Asuinalue esittelyssä: Muodonmuutoksen kokenut Leppävaara jakaantuu radan molemmin puolin

Miten uudet liikenneyhteydet vaikuttavat asuntojen hintoihin pääkaupunkiseudulla?